Voi mikä ihana yllätys odottikaan tänään kun palasin väsyneenä töistä kotiin. Kaikki olivat jossain. Koti oli ihmisitä tyhjä. Vain minä ja kissa, joka sekin viihtyi patterin vieressä nukkuen. Takki lensi naulakkoon kaaressa. Avasin radion ja säädin äänen hyvin hiljaiselle, niin hiljaiselle että äänen tuskin kuuli. Musiikkia, ihan hiljaisella. Kaffet tulelle, kynttilät palamaan ja sitten.... Kioskilta kotimatkalta haettu Maalais unelmaa-lehti kuppi kuumaa kahvia ja se rauha ja hiljaisuus. Nyt tästä on nautittava, ei tämä kauaa kestä.
2 kommenttia:
Tiedän tuon tarkalleen. Viime vuonna istuin välillä töiden jälkeen jossakin kahvilassa lukemassa mitävaan lehteä, saadakseni hetken happea ilman puhetta:) Nyt ravitsevaa hiljaisuutta on ympärillä huomattavasti enmmän ja yleensä myös voimat sen mukaiset.
Tänään työpäivän päättyessä sama rauha jatkuu. Perheen urospuoliset pakkautuivat aamulla autoon ja hurauttivat Lappeenrantaan kisoihin. Kotiutuvat vasta myöhään illalla ja esikoinen on tunnin pidempään töissä kuin minä.
Lähetä kommentti