Maailma on kaunis

Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
Jolla on aikaa ja tilaa unelmille
Ja mielen vapaus ja mielen vapaus

On vapautta kuunnella metsän huminoita
Kun aamuinen aurinko kuultaa kallioita
Ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä

On vapautta valvoa kesäisiä öitä
Ja katsella hiljaisen haavan värinöitä
Ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä
Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
Jolla on aikaa ja tilaa unelmille
Ja mielen vapaus ja mielen vapaus

On vapautta istua iltaa yksinänsä
Ja tuntea, tutkia omaa sisintänsä
Ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä

On vapautta vaistota viesti suudelmasta
Ja olla kuin kaipua aina jatkumasta
Ja elää elämäänsä ja elää elämäänsä

Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
Jolla on aikaa ja tilaa unelmille
Ja mielen vapaus ja mielen vapaus.
 

Ystävänpäivänä

En kaipaa ihmisiä ympärilleni montaakaan, mutta nämä muutamat tarvitsen ja heidän seuraansa kaipaan. Muutama vanha ystävä on säilynyt vuosien, vuosien takaa ja muutama uusi ystävä on matkan varrella osoittautunut ystävyyden arvoiseksi.Täältäkin sellainen tulla tupsahtanut vastaan.

Luonnehdin itseni erakkoluonteeksi. Voisin asua yksin keskellä metsää olematta silti yksinäinen,  mutta nämä muutamat olisivat koska vain tervetulleita kotiini. Olen huono, todella huono pitämään yhteyttä ystäviini, mutta silti he ovat usein mielessäni, ja he sen tietävät ja hyväksyvät.

Tätä perhettäni tarvitsen ja heidän seuraansa kaipaan. Kun joskus lähtevät viikoksikin kisareissulle olen onnellinen ja ikävissäni yhtä aikaa. Asiat jotka miehessä suunnattomasti ärsyttävät arkena, niitä ikävöin hänen poissa ollessaan. Hassua.



Tekstiviestissä tänään ystävältä: Ystävyyttä on kaivaa kaveri ylähä jos se on tippunu johonkin köppäsehen kuoppahan.
Sitähän se, ystävyys.

Hyvää ystävänpäivää kaikille tutuille ja tuntemattomille!

Tänään töissä vaikka mielellään pysyisi kotona

Opetellaan

tätä. Eli kirjoneuletta. Ihan uusi aluevaltaus. Kaamealta näyttää, mutta kyllä mä vielä opin. Ihan varmasti.

tänään

 ihailen aamuaurinkoa, odotan yhtä kaunista iltaa kuin eilenkin ja luon viimeisiä katseita viimeiseen amarylliksen kukkaan. Illalla neuleklubiin tikuttelemaan.

lievitystä laskunmaksuun

Sain ihanista maisemista, lumisista puista.

Kirpparillakin ehdin piipahtaa ja siellä minua odotti näin ihana kirja vuodelta 1941, Äidin kasvot. Välistä löytyi vielä Liisan ja Annin kortti äidille.

Takaisin arkeen

Niin se arki taas alkoi. Lapsilla koulu ja vanhemmilla työ. Heräsin kun miehellä kello soi 5.10. Vähän harmitti, mutta herätty mikä herätty. Vein esikoisen kouluun naapuri kaupunkiin. Liukasta. Tullessa tyhjä koti. Muut jo menneet, kohta minäkin. Laskuja makselemaan ja illaksi töihin.